Metsien ja ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen erikoistunut Metsä/Skogen on saanut sijoittajaksi kasvupolulleen vanhaan teollisuussukuun kuuluvan ja luontoarvoja kunnioittavan rahoitusammattilaisen.
Gösta Serlachius tunnetaan virtavesien ystävänä ja ainutlaatuisen Capeenpuron ennallistamishankkeen vetäjänä. Hankkeen myötä Keski-Suomeen rakentuu uusi luonnonmukainen virtavesi, josta toivotaan kotia uhanalaiselle järvitaimenelle.
Neuvottelut yhteistyöstä käynnistyivät vuosi sitten, kun Metsä/Skogenin Carita Peltonen ja Riikka Hakala kävivät tutustumassa Capeenpuroon ja samalla tapasi Serlachiuksen ensimmäisen kerran.
”Siinä rannalla keskustellessamme Gösta kiinnostui Metsä/Skogenin tarinasta ja potentiaalista sekä ihmisistä brändin takana”.
Gösta Serlachius toimii R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiön hallituksen puheenjohtajana. Säätiön toimintaa ohjaavana ajatuksena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden suojelu sekä luonnonsuojeluun tähtäävien hankkeiden toteuttaminen.
Serlachiuksen mukaan pääsyy lähteä mukaan Metsä/Skogenin toimintaan tuli hänen omasta suhtautumisestaan luontoon ja sijoituksen yrityksen toimintaan hän on tehnyt yksityishenkilönä.
”Mielestäni Suomessa hyödynnetään liian vähän mahdollisuuksia luonnon ympärillä, eikä mielikuvaa ja mahdollisuutta metsistämme ja vesistämme hyödynnetä tarpeeksi. Metsä/Skogenin tarina osuu juuri tähän niin palveluiden kuin tuotteidenkin osalta. Uskon, että Suomen luonto tulee vielä olemaan maamme valttikortti monessa asiassa. Meidän tuleekin jatkossa entistä paremmin oppia tasapainottamaan tärkeä ydinteollisuutemme puhtaan luontomme ja sen arvojen kanssa. Tämä tarina on mielestäni mahtava askel oikeaan suuntaan”.
Carita Peltosen mukaan Serlachiuksen mukaan tulo sijoittajaksi on Metsä/Skogenille varsinainen lottovoitto, joka auttaa skaalaaman yrityksen toimintaa myös kansainvälisille markkinoille.
”Göstan verkostot ja laaja-alainen osaaminen ovat sijoituksen lisäksi tärkeitä tekijöitä. Nyt pääsemme kehittämään uusia tuotteita ja palveluita, joiden kilpailutekijänä ovat metsämikrobit sekä vahvistamaan henkilöresurssejamme.”